paenitudo

Latin

Étymologie

Dérivé de paenitet, avec le suffixe -tudo.

Nom commun

Cas Singulier Pluriel
Nominatif paenitudo paenitudinēs
Vocatif paenitudo paenitudinēs
Accusatif paenitudinem paenitudinēs
Génitif paenitudinis paenitudinum
Datif paenitudinī paenitudinibus
Ablatif paenitudinĕ paenitudinibus

paenitudo \Prononciation ?\ féminin

  1. Regret, repentir.
    • Exemple d’utilisation manquant. (Ajouter)

Références