maallinen
Étymologie
- Dérivé de maa (« terre »), avec le suffixe -llinen .
Adjectif
Déclinaison
| Cas | Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| Nominatif | maallinen | maalliset |
| Génitif | maallisen | maallisten maallisien |
| Partitif | maallista | maallisia |
| Accusatif | maallinen [1] maallisen [2] |
maalliset |
| Inessif | maallisessa | maallisissa |
| Illatif | maalliseen | maallisiin |
| Élatif | maallisesta | maallisista |
| Adessif | maallisella | maallisilla |
| Allatif | maalliselle | maallisille |
| Ablatif | maalliselta | maallisilta |
| Essif | maallisena | maallisina |
| Translatif | maalliseksi | maallisiksi |
| Abessif | maallisetta | maallisitta |
| Instructif | — | maallisin |
| Comitatif | — | maallisine- [3] |
|
Notes [1] [2] [3]
| ||
| Avec suffixes possessifs |
Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| 1re personne | maalliseni | maallisemme |
| 2e personne | maallisesi | maallisenne |
| 3e personne | maallisensa | |
| Nature | Forme |
|---|---|
| Positif | maallinen |
| Comparatif | maallisempi |
| Superlatif | maallisin |
maallinen \ˈmɑːlːinen\
Forme d’adjectif
maallinen \ˈmɑːlːinen\
- Accusatif II singulier de maallinen.