antiikkikauppa

Étymologie

Composé de antiikki antiquité ») et de kauppa magasin »).

Nom commun

Déclinaison
Cas Singulier Pluriel
Nominatif antiikkikauppa antiikkikaupat
Génitif antiikkikaupan antiikkikauppojen
antiikkikauppain (rare)
Partitif antiikkikauppaa antiikkikauppoja
Accusatif antiikkikauppa[1]
antiikkikaupan[2]
antiikkikaupat
Inessif antiikkikaupassa antiikkikaupoissa
Élatif antiikkikaupasta antiikkikaupoista
Illatif antiikkikauppaan antiikkikauppoihin
Adessif antiikkikaupalla antiikkikaupoilla
Ablatif antiikkikaupalta antiikkikaupoilta
Allatif antiikkikaupalle antiikkikaupoille
Essif antiikkikauppana antiikkikauppoina
Translatif antiikkikaupaksi antiikkikaupoiksi
Abessif antiikkikaupatta antiikkikaupoitta
Instructif antiikkikaupoin
Comitatif antiikkikauppoine-[3]
Notes [1] [2] [3]

[1]

  • Comme complément d’un infinitif dans une
    phrase positive dont le sujet est la troisième personne
    du singulier sans aucun pronom.
  • Comme complément d’un infinitif dans une
    phrase positive passive.
  • Dans toutes les phrases passives à n’importe
    quel mode.
  • Dans une phrase impérative positive dont le
    sujet est la deuxième personne du singulier, ou la
    première ou deuxième personne du pluriel.

[2]

  • Dans les phrases actives positives aux modes
    indicatif, conditionnel ou potentiel.
  • Dans une phrase impérative positive dont le
    sujet est la troisième personne du singulier ou du
    pluriel.

[3]

  • Un suffixe possessif s’ajoute dans le cas des
    noms communs.
Avec suffixes
possessifs
Singulier Pluriel
1re personne antiikkikauppani antiikkikauppamme
2e personne antiikkikauppasi antiikkikauppanne
3e personne antiikkikauppansa

antiikkikauppa \ˈɑntiːkːiˌkɑupːɑ\

  1. Magasin d’antiquités.
    • Exemple d’utilisation manquant. (Ajouter)

Forme de nom commun

antiikkikauppa \ˈɑntiːkːikɑupːɑ\

  1. Accusatif II singulier de antiikkikauppa.