taipuvainen
Étymologie
- Dérivé de taipuva (« flexible »), avec le suffixe -inen.
Adjectif
Déclinaison
| Cas | Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| Nominatif | taipuvainen | taipuvaiset |
| Génitif | taipuvaisen | taipuvaisten taipuvaisien |
| Partitif | taipuvaista | taipuvaisia |
| Accusatif | taipuvainen [1] taipuvaisen [2] |
taipuvaiset |
| Inessif | taipuvaisessa | taipuvaisissa |
| Illatif | taipuvaiseen | taipuvaisiin |
| Élatif | taipuvaisesta | taipuvaisista |
| Adessif | taipuvaisella | taipuvaisilla |
| Allatif | taipuvaiselle | taipuvaisille |
| Ablatif | taipuvaiselta | taipuvaisilta |
| Essif | taipuvaisena | taipuvaisina |
| Translatif | taipuvaiseksi | taipuvaisiksi |
| Abessif | taipuvaisetta | taipuvaisitta |
| Instructif | — | taipuvaisin |
| Comitatif | — | taipuvaisine- [3] |
|
Notes [1] [2] [3]
| ||
| Avec suffixes possessifs |
Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| 1re personne | taipuvaiseni | taipuvaisemme |
| 2e personne | taipuvaisesi | taipuvaisenne |
| 3e personne | taipuvaisensa | |
| Nature | Forme |
|---|---|
| Positif | taipuvainen |
| Comparatif | taipuvaisempi |
| Superlatif | taipuvaisin |
taipuvainen \ˈtɑipuʋɑinen\
Forme d’adjectif
taipuvainen \ˈtɑipuʋɑinen\
- Accusatif II singulier de taipuvainen.