satunnaisluku

Étymologie

Composé de satunnainen fortuit, accidentel ») et de luku nombre »).

Nom commun

Déclinaison
Cas Singulier Pluriel
Nominatif satunnaisluku satunnaisluvut
Génitif satunnaisluvun satunnaislukujen
Partitif satunnaislukua satunnaislukuja
Accusatif satunnaisluku[1]
satunnaisluvun[2]
satunnaisluvut
Inessif satunnaisluvussa satunnaisluvuissa
Élatif satunnaisluvusta satunnaisluvuista
Illatif satunnaislukuun satunnaislukuihin
Adessif satunnaisluvulla satunnaisluvuilla
Ablatif satunnaisluvulta satunnaisluvuilta
Allatif satunnaisluvulle satunnaisluvuille
Essif satunnaislukuna satunnaislukuina
Translatif satunnaisluvuksi satunnaisluvuiksi
Abessif satunnaisluvutta satunnaisluvuitta
Instructif satunnaisluvuin
Comitatif satunnaislukuine-[3]
Notes [1] [2] [3]

[1]

  • Comme complément d’un infinitif dans une
    phrase positive dont le sujet est la troisième personne
    du singulier sans aucun pronom.
  • Comme complément d’un infinitif dans une
    phrase positive passive.
  • Dans toutes les phrases passives à n’importe
    quel mode.
  • Dans une phrase impérative positive dont le
    sujet est la deuxième personne du singulier, ou la
    première ou deuxième personne du pluriel.

[2]

  • Dans les phrases actives positives aux modes
    indicatif, conditionnel ou potentiel.
  • Dans une phrase impérative positive dont le
    sujet est la troisième personne du singulier ou du
    pluriel.

[3]

  • Un suffixe possessif s’ajoute dans le cas des
    noms communs.
Avec suffixes
possessifs
Singulier Pluriel
1re personne satunnaislukuni satunnaislukumme
2e personne satunnaislukusi satunnaislukunne
3e personne satunnaislukunsa

satunnaisluku \ˈsɑtunːɑisˌluku\

  1. Nombre aléatoire.
    • Exemple d’utilisation manquant. (Ajouter)

Forme de nom commun

satunnaisluku \ˈsɑtunːɑisˌluku\

  1. Accusatif II singulier de satunnaisluku.