mastariñ
Étymologie
Verbe
| Mutation | Infinitif | 
|---|---|
| Non muté | mastariñ | 
| Adoucissante | vastariñ | 
mastariñ \masˈtɑːrɪ̃\ transitif direct (voir la conjugaison), base verbale mastar- (pronominal : en em vastariñ)
Variantes
Synonymes
- mastarennañ
 
Dérivés
- mastaradur
 - mastarenn
 - mastarus