kaakkoinen
Étymologie
Adjectif
Déclinaison
| Cas | Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| Nominatif | kaakkoinen | kaakkoiset |
| Génitif | kaakkoisen | kaakkoisten kaakkoisien |
| Partitif | kaakkoista | kaakkoisia |
| Accusatif | kaakkoinen [1] kaakkoisen [2] |
kaakkoiset |
| Inessif | kaakkoisessa | kaakkoisissa |
| Illatif | kaakkoiseen | kaakkoisiin |
| Élatif | kaakkoisesta | kaakkoisista |
| Adessif | kaakkoisella | kaakkoisilla |
| Allatif | kaakkoiselle | kaakkoisille |
| Ablatif | kaakkoiselta | kaakkoisilta |
| Essif | kaakkoisena | kaakkoisina |
| Translatif | kaakkoiseksi | kaakkoisiksi |
| Abessif | kaakkoisetta | kaakkoisitta |
| Instructif | — | kaakkoisin |
| Comitatif | — | kaakkoisine- [3] |
|
Notes [1] [2] [3]
| ||
| Avec suffixes possessifs |
Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| 1re personne | kaakkoiseni | kaakkoisemme |
| 2e personne | kaakkoisesi | kaakkoisenne |
| 3e personne | kaakkoisensa | |
| Nature | Forme |
|---|---|
| Positif | kaakkoinen |
| Comparatif | kaakkoisempi |
| Superlatif | kaakkoisin |
kaakkoinen \ˈkɑːkːoinen\
Antonymes
Forme d’adjectif
kaakkoinen \ˈkɑːkːoinen\
- Accusatif II singulier de kaakkoinen.