jalankulkija

Étymologie

Composé de jalan à pied ») et de kulkija passant »).

Nom commun

Déclinaison
Cas Singulier Pluriel
Nominatif jalankulkija jalankulkijat
Génitif jalankulkijan jalankulkijoiden
jalankulkijoitten
jalankulkijain (rare)
Partitif jalankulkijaa jalankulkijoita
Accusatif jalankulkija[1]
jalankulkijan[2]
jalankulkijat
Inessif jalankulkijassa jalankulkijoissa
Illatif jalankulkijaan jalankulkijoihin
Élatif jalankulkijasta jalankulkijoista
Adessif jalankulkijalla jalankulkijoilla
Allatif jalankulkijalle jalankulkijoille
Ablatif jalankulkijalta jalankulkijoilta
Essif jalankulkijana jalankulkijoina
Translatif jalankulkijaksi jalankulkijoiksi
Abessif jalankulkijatta jalankulkijoitta
Instructif jalankulkijoin
Comitatif jalankulkijoine-[3]
Notes [1] [2] [3]

[1]

  • Comme complément d’un infinitif dans une
    phrase positive dont le sujet est la 3e personne
    du singulier sans aucun pronom.
  • Comme complément d’un infinitif dans une
    phrase positive passive.
  • Dans toutes les phrases passives à n’importe
    quel mode.
  • Dans une phrase impérative positive dont le
    sujet est la 2e personne du singulier, ou la
    1e ou 2e personne du pluriel.

[2]

  • Dans les phrases actives positives aux modes
    indicatif, conditionnel ou potentiel.
  • Dans une phrase impérative positive dont le
    sujet est la 3e personne du singulier ou du
    pluriel.

[3]

  • Un suffixe possessif s’ajoute dans le cas des
    noms communs.
Avec suffixes
possessifs
Singulier Pluriel
1re personne jalankulkijani jalankulkijamme
2e personne jalankulkijasi jalankulkijanne
3e personne jalankulkijansa

jalankulkija \ˈjɑ.lɑnˌkul.ki.jɑ\

  1. Piéton.
    • Exemple d’utilisation manquant. (Ajouter)

Vocabulaire apparenté par le sens

  • jalankulku

Forme de nom commun

jalankulkija \ˈjɑlɑnˌkulkijɑ\

  1. Accusatif II singulier de jalankulkija.