ajallinen
Étymologie
- Composé de aika (« temps ») et du suffixe -llinen.
Adjectif
Déclinaison
| Cas | Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| Nominatif | ajallinen | ajalliset |
| Génitif | ajallisen | ajallisten ajallisien |
| Partitif | ajallista | ajallisia |
| Accusatif | ajallinen [1] ajallisen [2] |
ajalliset |
| Inessif | ajallisessa | ajallisissa |
| Illatif | ajalliseen | ajallisiin |
| Élatif | ajallisesta | ajallisista |
| Adessif | ajallisella | ajallisilla |
| Allatif | ajalliselle | ajallisille |
| Ablatif | ajalliselta | ajallisilta |
| Essif | ajallisena | ajallisina |
| Translatif | ajalliseksi | ajallisiksi |
| Abessif | ajallisetta | ajallisitta |
| Instructif | — | ajallisin |
| Comitatif | — | ajallisine- [3] |
|
Notes [1] [2] [3]
| ||
| Avec suffixes possessifs |
Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| 1re personne | ajalliseni | ajallisemme |
| 2e personne | ajallisesi | ajallisenne |
| 3e personne | ajallisensa | |
| Nature | Forme |
|---|---|
| Positif | ajallinen |
| Comparatif | ajallisempi |
| Superlatif | ajallisin |
ajallinen \ˈɑjɑlːinen\
Forme d’adjectif
ajallinen \ˈɑjɑlːinen\
- Accusatif II singulier de ajallinen.