Conjugaison:finnois/kostaa

Formes personnelles
Indicatif
présent			parfait
personne	affirmatif	négatif	personne	affirmatif	négatif
1. minä	kostan	en kosta	1. minä	olen kostanut	en ole kostanut
2. sinä	kostat	et kosta	2. sinä	olet kostanut	et ole kostanut
3. hän	kostaa	ei kosta	3. hän	on kostanut	ei ole kostanut
1. me	kostamme	emme kosta	1. me	olemme kostaneet	emme ole kostaneet
2. te (vous) Te	kostatte -"-	ette kosta -"-	2. te (vous) Te	olette kostaneet olette kostanut	ette ole kostaneet ette ole kostanut
3. he	kostavat	eivät kosta	3. he	ovat kostaneet	eivät ole kostaneet

passif	kostetaan	ei kosteta	passif	on kostettu	ei ole kostettu
imparfait			plus-que-parfait
personne	affirmatif	négatif	personne	affirmatif	négatif
1. minä	kostin	en kostanut	1. minä	olin kostanut	en ollut kostanut
2. sinä	kostit	et kostanut	2. sinä	olit kostanut	et ollut kostanut
3. hän	kosti	ei kostanut	3. hän	oli kostanut	ei ollut kostanut
1. me	kostimme	emme kostaneet	1. me	olimme kostaneet	emme olleet kostaneet
2. te (vous) Te	kostitte -"-	ette kostaneet ette kostanut	2. te (vous) Te	olitte kostaneet olitte kostanut	ette olleet kostaneet ette ollut kostanut
3. he	kostivat	eivät kostaneet	3. he	olivat kostaneet	eivät olleet kostaneet

passif	kostettiin	ei kostettu	passif	oli kostettu	ei ollut kostettu

Conditionnel
présent			parfait
personne	affirmatif	négatif	personne	affirmatif	négatif
1. minä	kostaisin	en kostaisi	1. minä	olisin kostanut	en olisi kostanut
2. sinä	kostaisit	et kostaisi	2. sinä	olisit kostanut	et olisi kostanut
3. hän	kostaisi	ei kostaisi	3. hän	olisi kostanut	ei olisi kostanut
1. me	kostaisimme	emme kostaisi	1. me	olisimme kostaneet	emme olisi kostaneet
2. te (vous) Te	kostaisitte -"-	ette kostaisi -"-	2. te (vous) Te	olisitte kostaneet olisitte kostanut	ette olisi kostaneet ette olisi kostanut
3. he	kostaisivat	eivät kostaisi	3. he	olisivat kostaneet	eivät olisi kostaneet

passif	kostettaisiin	ei kostettaisi	passif	olisi kostettu	ei olisi kostettu

Potentiel
présent			parfait
personne	affirmatif	négatif	personne	affirmatif	négatif
1. minä	kostanen	en kostane	1. minä	lienen kostanut	en liene kostanut
2. sinä	kostanet	et kostane	2. sinä	lienet kostanut	et liene kostanut
3. hän	kostanee	ei kostane	3. hän	lienee kostanut	ei liene kostanut
1. me	kostanemme	emme kostane	1. me	lienemme kostaneet	emme liene kostaneet
2. te (vous) Te	kostanette -"-	ette kostane -"-	2. te (vous) Te	lienette kostaneet lienette kostanut	ette liene kostaneet ette liene kostanut
3. he	kostanevat	eivät kostane	3. he	lienevät kostaneet	eivät liene kostaneet

passif	kostettaneen	ei kostettane	passif	lienee kostettu	ei liene kostettu

Formes nominales
infinitifs				participes
		actif	passif		actif	passif
I		kostaa		présent	kostava	kostettava
long I		kostaakseen¹		parfait	kostanut	kostettu
II	inessif	kostaessa²	kostettaessa	agent	kostama⁴
II	instructif	kostaen	–	agent négatif	kostamaton
III	inessif	kostamassa	–	¹⁾ Utilisé seulement avec un suffixe possessif ; c’est la forme de la troisième personne du singulier et du pluriel ²⁾ Peut être utilisé avec un suffixe possessif ³⁾ Utilisé seulement avec un suffixe possessif ; c’est la forme de la troisième personne du singulier et du pluriel ⁴⁾ Le participe agent —c’est-à-dire la forme nominative du troisième infinitif— n’existe pas si le verbe est intransitif ; elle existe si le verbe est transitif (par exemple, rakentaa « construire » → minun rakentama talo « une maison construite par moi ») ; ne pas confondre avec les formes nominatives des troisièmes infinitifs utilisées comme des noms communs (par exemple, kuolla « mourir » → kuolema « la mort ») !
	élatif	kostamasta	–
	illatif	kostamaan	–
	adessif	kostamalla	–
	abessif	kostamatta	–
	instructif	kostaman	kostettaman
IV	nominatif	kostaminen
IV	partitif	kostamista
V		kostamaisillaan³