Conjugaison:finnois/armahtaa

Formes personnelles
Indicatif
présent			parfait
personne	affirmatif	négatif	personne	affirmatif	négatif
1. minä	armahdan	en armahda	1. minä	olen armahtanut	en ole armahtanut
2. sinä	armahdat	et armahda	2. sinä	olet armahtanut	et ole armahtanut
3. hän	armahtaa	ei armahda	3. hän	on armahtanut	ei ole armahtanut
1. me	armahdamme	emme armahda	1. me	olemme armahtaneet	emme ole armahtaneet
2. te (vous) Te	armahdatte -"-	ette armahda -"-	2. te (vous) Te	olette armahtaneet olette armahtanut	ette ole armahtaneet ette ole armahtanut
3. he	armahtavat	eivät armahda	3. he	ovat armahtaneet	eivät ole armahtaneet

passif	armahdetaan	ei armahdeta	passif	on armahdettu	ei ole armahdettu
imparfait			plus-que-parfait
personne	affirmatif	négatif	personne	affirmatif	négatif
1. minä	armahdin	en armahtanut	1. minä	olin armahtanut	en ollut armahtanut
2. sinä	armahdit	et armahtanut	2. sinä	olit armahtanut	et ollut armahtanut
3. hän	armahti	ei armahtanut	3. hän	oli armahtanut	ei ollut armahtanut
1. me	armahdimme	emme armahtaneet	1. me	olimme armahtaneet	emme olleet armahtaneet
2. te (vous) Te	armahditte -"-	ette armahtaneet ette armahtanut	2. te (vous) Te	olitte armahtaneet olitte armahtanut	ette olleet armahtaneet ette ollut armahtanut
3. he	armahtivat	eivät armahtaneet	3. he	olivat armahtaneet	eivät olleet armahtaneet

passif	armahdettiin	ei armahdettu	passif	oli armahdettu	ei ollut armahdettu

Conditionnel
présent			parfait
personne	affirmatif	négatif	personne	affirmatif	négatif
1. minä	armahtaisin	en armahtaisi	1. minä	olisin armahtanut	en olisi armahtanut
2. sinä	armahtaisit	et armahtaisi	2. sinä	olisit armahtanut	et olisi armahtanut
3. hän	armahtaisi	ei armahtaisi	3. hän	olisi armahtanut	ei olisi armahtanut
1. me	armahtaisimme	emme armahtaisi	1. me	olisimme armahtaneet	emme olisi armahtaneet
2. te (vous) Te	armahtaisitte -"-	ette armahtaisi -"-	2. te (vous) Te	olisitte armahtaneet olisitte armahtanut	ette olisi armahtaneet ette olisi armahtanut
3. he	armahtaisivat	eivät armahtaisi	3. he	olisivat armahtaneet	eivät olisi armahtaneet

passif	armahdettaisiin	ei armahdettaisi	passif	olisi armahdettu	ei olisi armahdettu

Potentiel
présent			parfait
personne	affirmatif	négatif	personne	affirmatif	négatif
1. minä	armahtanen	en armahtane	1. minä	lienen armahtanut	en liene armahtanut
2. sinä	armahtanet	et armahtane	2. sinä	lienet armahtanut	et liene armahtanut
3. hän	armahtanee	ei armahtane	3. hän	lienee armahtanut	ei liene armahtanut
1. me	armahtanemme	emme armahtane	1. me	lienemme armahtaneet	emme liene armahtaneet
2. te (vous) Te	armahtanette -"-	ette armahtane -"-	2. te (vous) Te	lienette armahtaneet lienette armahtanut	ette liene armahtaneet ette liene armahtanut
3. he	armahtanevat	eivät armahtane	3. he	lienevät armahtaneet	eivät liene armahtaneet

passif	armahdettaneen	ei armahdettane	passif	lienee armahdettu	ei liene armahdettu

Formes nominales
infinitifs				participes
		actif	passif		actif	passif
I		armahtaa		présent	armahtava	armahdettava
long I		armahtaakseen¹		parfait	armahtanut	armahdettu
II	inessif	armahtaessa²	armahdettaessa	agent	armahtama⁴
II	instructif	armahtaen	–	agent négatif	armahtamaton
III	inessif	armahtamassa	–	¹⁾ Utilisé seulement avec un suffixe possessif ; c’est la forme de la troisième personne du singulier et du pluriel ²⁾ Peut être utilisé avec un suffixe possessif ³⁾ Utilisé seulement avec un suffixe possessif ; c’est la forme de la troisième personne du singulier et du pluriel ⁴⁾ Le participe agent —c’est-à-dire la forme nominative du troisième infinitif— n’existe pas si le verbe est intransitif ; elle existe si le verbe est transitif (par exemple, rakentaa « construire » → minun rakentama talo « une maison construite par moi ») ; ne pas confondre avec les formes nominatives des troisièmes infinitifs utilisées comme des noms communs (par exemple, kuolla « mourir » → kuolema « la mort ») !
	élatif	armahtamasta	–
	illatif	armahtamaan	–
	adessif	armahtamalla	–
	abessif	armahtamatta	–
	instructif	armahtaman	armahdettaman
IV	nominatif	armahtaminen
IV	partitif	armahtamista
V		armahtamaisillaan³