Conjugaison:finnois/aavistaa
- la conjugaison du verbe aavistaa
 
| Formes personnelles | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Indicatif | ||||||
| présent | parfait | |||||
| personne | affirmatif | négatif | personne | affirmatif | négatif | |
| 1. minä | aavistan | en aavista | 1. minä | olen aavistanut | en ole aavistanut | |
| 2. sinä | aavistat | et aavista | 2. sinä | olet aavistanut | et ole aavistanut | |
| 3. hän | aavistaa | ei aavista | 3. hän | on aavistanut | ei ole aavistanut | |
| 1. me | aavistamme | emme aavista | 1. me | olemme aavistaneet | emme ole aavistaneet | |
| 2. te (vous) Te  | aavistatte -"-  | ette aavista -"-  | 2. te (vous) Te  | olette aavistaneet olette aavistanut  | ette ole aavistaneet ette ole aavistanut  | |
| 3. he | aavistavat | eivät aavista | 3. he | ovat aavistaneet | eivät ole aavistaneet | |
| passif | aavistetaan | ei aavisteta | passif | on aavistettu | ei ole aavistettu | |
| imparfait | plus-que-parfait | |||||
| personne | affirmatif | négatif | personne | affirmatif | négatif | |
| 1. minä | aavistin | en aavistanut | 1. minä | olin aavistanut | en ollut aavistanut | |
| 2. sinä | aavistit | et aavistanut | 2. sinä | olit aavistanut | et ollut aavistanut | |
| 3. hän | aavisti | ei aavistanut | 3. hän | oli aavistanut | ei ollut aavistanut | |
| 1. me | aavistimme | emme aavistaneet | 1. me | olimme aavistaneet | emme olleet aavistaneet | |
| 2. te (vous) Te  | aavistitte -"-  | ette aavistaneet ette aavistanut  | 2. te (vous) Te  | olitte aavistaneet olitte aavistanut  | ette olleet aavistaneet ette ollut aavistanut  | |
| 3. he | aavistivat | eivät aavistaneet | 3. he | olivat aavistaneet | eivät olleet aavistaneet | |
| passif | aavistettiin | ei aavistettu | passif | oli aavistettu | ei ollut aavistettu | |
| Conditionnel | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| présent | parfait | |||||
| personne | affirmatif | négatif | personne | affirmatif | négatif | |
| 1. minä | aavistaisin | en aavistaisi | 1. minä | olisin aavistanut | en olisi aavistanut | |
| 2. sinä | aavistaisit | et aavistaisi | 2. sinä | olisit aavistanut | et olisi aavistanut | |
| 3. hän | aavistaisi | ei aavistaisi | 3. hän | olisi aavistanut | ei olisi aavistanut | |
| 1. me | aavistaisimme | emme aavistaisi | 1. me | olisimme aavistaneet | emme olisi aavistaneet | |
| 2. te (vous) Te  | aavistaisitte -"-  | ette aavistaisi -"-  | 2. te (vous) Te  | olisitte aavistaneet olisitte aavistanut  | ette olisi aavistaneet ette olisi aavistanut  | |
| 3. he | aavistaisivat | eivät aavistaisi | 3. he | olisivat aavistaneet | eivät olisi aavistaneet | |
| passif | aavistettaisiin | ei aavistettaisi | passif | olisi aavistettu | ei olisi aavistettu | |
| Potentiel | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| présent | parfait | |||||
| personne | affirmatif | négatif | personne | affirmatif | négatif | |
| 1. minä | aavistanen | en aavistane | 1. minä | lienen aavistanut | en liene aavistanut | |
| 2. sinä | aavistanet | et aavistane | 2. sinä | lienet aavistanut | et liene aavistanut | |
| 3. hän | aavistanee | ei aavistane | 3. hän | lienee aavistanut | ei liene aavistanut | |
| 1. me | aavistanemme | emme aavistane | 1. me | lienemme aavistaneet | emme liene aavistaneet | |
| 2. te (vous) Te  | aavistanette -"-  | ette aavistane -"-  | 2. te (vous) Te  | lienette aavistaneet lienette aavistanut  | ette liene aavistaneet ette liene aavistanut  | |
| 3. he | aavistanevat | eivät aavistane | 3. he | lienevät aavistaneet | eivät liene aavistaneet | |
| passif | aavistettaneen | ei aavistettane | passif | lienee aavistettu | ei liene aavistettu | |
| Impératif | ||
|---|---|---|
| présent | ||
| personne | affirmatif | négatif | 
| 1. minä | – | – | 
| 2. sinä | aavista | älä aavista | 
| 3. hän | aavistakoon | älköön aavistako | 
| 1. me | aavistakaamme | älkäämme aavistako | 
| 2. te (vous) Te  | aavistakaa -"-  | älkää aavistako -"-  | 
| 3. he | aavistakoot | älkööt aavistako | 
| passif | aavistettakoon | älköön aavistettako | 
| Formes nominales | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| infinitifs | participes | ||||||||
| actif | passif | actif | passif | ||||||
| I | aavistaa | présent | aavistava | aavistettava | |||||
| long I | aavistaakseen1 | parfait | aavistanut | aavistettu | |||||
| II | inessif | aavistaessa2 | aavistettaessa | agent | aavistama4 | ||||
| instructif | aavistaen | – | agent négatif | aavistamaton | |||||
| III | inessif | aavistamassa | – | 1) Utilisé seulement avec un suffixe possessif ; c’est la forme de la troisième personne du singulier et du pluriel 2) Peut être utilisé avec un suffixe possessif 3) Utilisé seulement avec un suffixe possessif ; c’est la forme de la troisième personne du singulier et du pluriel 4) Le participe agent —c’est-à-dire la forme nominative du troisième infinitif— n’existe pas si le verbe est intransitif ; elle existe si le verbe est transitif (par exemple, rakentaa « construire » → minun rakentama talo « une maison construite par moi ») ; ne pas confondre avec les formes nominatives des troisièmes infinitifs utilisées comme des noms communs (par exemple, kuolla « mourir » → kuolema « la mort ») !  | |||||
| élatif | aavistamasta | – | |||||||
| illatif | aavistamaan | – | |||||||
| adessif | aavistamalla | – | |||||||
| abessif | aavistamatta | – | |||||||
| instructif | aavistaman | aavistettaman | |||||||
| IV | nominatif | aavistaminen | |||||||
| partitif | aavistamista | ||||||||
| V | aavistamaisillaan3 | ||||||||